Vähän niitä ja näitä ja sitä sun tätä!

Hejssan!

Oon nyt tälläviikolla tehny vähän niitä ja näitä hommia, kun ei oo ollu mitään omaa erityistä työmaata. Jennan kanssa tehtiin yks päivä Porchen puskurin pohjia, Jenna oli aiemmin kittaillu ja hionu kiveniskuja, Maijun piti tehdä se loppuun ja Joanniina ruiskutti Miljan neuvoilla hiomavärin. Jennan kanssa alotettiin hiomalla p400 lossilla ja p400 softilla reunat. Kittailtiin lisää, koska noh, jostain syystä se ei ollu meiän mielestä vielä hyvä ja hiottiin. Kun oltiin vähän paremmalla mallilla, käytiin p600 epäkeskolla puskuri läpi. Laitettiin happomaalia kohtiin, joista oltiin hiottu puhki. 

Tässä Jenna ja Boxster

Alareunassa ei pysynytkään happopohjamaali. 

Itse en ollut enää sitten tässä työmaassa mukana. Jenna oli hionut alareunan niin leveeltä alueelta, kun happomaali oli kesinyt ja väliin tuli muoviprimeri ja maalit.

  Tänään sitten tehtiin Jennan kanssa Jaguarin puskureita. Peruspohjat, elikkä alotettiin p400 softilla ja pahimpia kiveniskuja vähän kittailtiin ja kittejä hiottiin p320 lossilla ja sitten p400 ja lopuksi käytiin läpi vielä monesti p400 softilla. Hankalat välit ja raot ja reunat yms harmaalla karhunkielellä. Siis nyt, mä en tajua mikä ero noissa karhunkielissäkään on. Tai siis joo, ne on erikarheuksia, mutta kun on punasta, harmaata ja keltasta, mikä niistä on hienoin ja mikä niistä on sit se karhein? Joku kertokaa! Sitten puhallettiin pölyt pois ja huolelliset rasvapesut ja kammion oven eteen oottamaan ruiskutusta. 

   Lisäksi hiottiin tänään jotain mopojen katteita, p400 softilla taas. Niissä oli siis hiomavärit laitettuna. Appelsiinit pois. En tiedä kuka lie tehny pohjia, mutta ainakin vanhoista alla olevista maaleista oli jääny kaikenmaailman rajoja ja yms, joten se ei ollutkaan vaan "hio p400 softilla" vaan johan siinä sai hakee lossin käteen ja ruveta hioon kunnolla...

   Yhtenä päivänä Jennan kanssa pestiin Hannun Mersu ja asiakkaan Audi, taisi olla maanantaiaamuna kun tultiin yheksään, vaikka koulu alkoi vasta yhdeltätoista.. :)

   JA sitten, tänään sain hommakseni maalivaraston inventoinnin ja jatkossa mun pitää huolehtia, että kaikkea mitä tarvitaan on ja itse soittelen sitten tilauksia eri maalitoimittajille! Tänään inventoin Spies Heckerin linjan, kun meillä oli Spies Heckerin edustusmies paikalla. Tuotetilauslista ei ollutkaan mikään lyhyt. Kaikkia hopeita ja mustia, joitakin valkosia pitää olla aina varapurkki. Muita sävyjä tilataan sitä mukaan, kun on alle puolet jäljellä. Lisäksi meiltä poistuu Spies Heckerin joku peruslakka kokonaan, käytetään jatkossa vain Diamond Klarlack.. En muista miten kirjotettiin, mutta timanttilakkaa kummiskin. Timanttilakalle on eri kovettajat, ne tulee sellaisissa litran puteleissa, ja niitä pitää olla aina vähintään kaks avaamatonta. Muuten ohentajat ja kovettajat tulee 5 litran tonkissa, ja niitä riittää kun on yks avaamaton lisäksi. Sitten oli myös Flop Controlia ja kaikemmaailman Füllereitä ja Komponent -juttuja mitä pitää olla aina varapurkki. Ja sitten mä tilasin meille sellasia muovisia sekotustikkuja, millä on kauheen helppo sekottaa sävyjä! Oli kauheen kiva saada joku vastuu homma itelle!

   Kävin läpi myös mitä Lechleriltä tarvii lisää, tilausta en vielä soittanu.. Ja sitten on vielä Standoxin linja, mitä pitää käydä läpi. Mutta nyt en jaksa enää kirjotella, joten lähden viettämään mun alkanutta viikonloppua! 

-Kia kiittää ja kuittaa:) 

Peugeotin puskurit

Hejssan.

   Oon näitä puskureita työstäny jo viikon tai ehkä jopa kaks, mutta ajattelin nyt vasta kirjottaa tänne, kun oon saanu homman valmiiks! Tai siis autohan on myös luovutettu jo viimeviikon lopussa.

   Työmaakseni sain siis Peugeotin, jossa oli etu- ja takapuskureissa halkeamia ja turvonneita kittikohtia. Työ tehtiin sellasella periaatteella, että vain vauriokohdat työstetään, kiveniskuja ei kittailla ja puskureita ei irroteta. Noh, alotin takapuskurin turvonneesta kittikohdasta. Kitin alta paljastui hirvee halkeema. Pyysin koripuolen Paulia kertoon ja näyttään mitä sille tehään. Ensin koitettiin niiteillä niitata halkeemaa kasaan, mutta niitit ei vaan pysyny. Puskuri ei siis ollutkaan muovia, vaan jotain oliko se nyt polyuretaania. Ainoo tapa korjata vaurioo oli täyttää se liimalla.

Tässä turvonnut kittikohta näin aluksi

Tässä kuva halkeamasta ja meidän epäonnistuneesta niittausyrityksestä

   Hannun kanssa tultiin siihen tulokseen, että puskurit otetaan irti. Pauli sitten näppäränä korimiehenä irrotteli puskureita mun avustuksella. Pestiin takapuskuri koripuolella, veistelin mattoveitsellä halkeemaan/ reiän reunoille loivennukset. Takapuolelle liimattiin 3M paikkausmattoo ja sitten täytettiin reikä liimalla. 

Vaurioalueen halkeamien loiventelua mattoveitsellä

   Kävin syömässä ja liima oli kuivunu. Aloitin p180 paperilla hioon liimaa. Kittasin vauriokohdan muotoonsa ja vaihdoin paperin p240. Hioin ja kittasin lisää. Muualta hioin puskurin p320 mataksi. Salaa ja vahingossa kittasin pari tosi isoo kiveniskua ja pienimmät kiveniskut hioin pois. Yhden vauriokohdan sijaan työ levittäytyikin koko puskuriksi. Puskurissa oli toinenkin kitin turpoamiskohta, josta kaivelin ruuvimeisselillä pahimmat kitit pois, hioin vähän p240 ja kittasin uudestaan. Kun olin tähän vaiheeseen päässy, suihkutin happomaalia (spray) 4 x harso vauriokohtiin. Mitä sitten jälkeenpäin mietin, että miksi mä laitoin happomaalia muovipurskuriin? Tai siis polyuretaanipuskuriin, kun eihän se ruostu? Vai laitoinko mä sitä sit siks, että kitti ei sieltä maalin alta sitten turpoais? Hmm.. Hioin kokonaan taas läpi p320, punasella karhunkielellä reunat ja sitten hioin sähkökäyttösellä epäkeskolla, p400 läpi.

Elikkä vauriokohta ja toinenkin näkyy tuossa kulmassa. Tai siis, eihän se enään juurikaan näkynyt kun olin jo kittaillu ja hionut.

   Tässä vaiheessa Hannu sano, että se on nyt hyvä ja tee etupuskuri. Etupuskurissa piti olla yks halkeema, mutta todellisuudessa niitäkin oli neljä, joten ei auttanu kun tehä koko etupuskuri uusiks. Alotin peittelemällä rekisterikilven, kun se oli kuulemma parempi vaihtoehto, kun kilven irrottaminen. Pauli tuli taas auttaan. Pestiin puskuri, mä veistelin loivennukset ja Pauli laitto takapuolelle verkkoa, ja täytti halkeemat ja irtopalat kasaan liimalla. Tämäkin oli siis polyuretaania, niin niittaaminen ei olisi onnistunut. Hioin vauriokohdat taas p180, kittasin, hioin, kittasin, vaihdoin paperin p240 ja hioin ja kittasin ja sitten taas kokonaan läpi p320. Puskurin alareunassa oli niiiiin hirveitä naarmuja kiveniskuja, että kittasin nekin. Salaa ja vahingossa. Kun etupuskuri alkoi olla lähes hyvällä mallilla, työstin myös maskin. Siinäkin oli halkeama. En ymmärrä, miten jokapaikassa voi vaan olla halkeeamia? No ainakin mä osaan nyt loiventaa ja liimailla! 

Tässä halkeama

Huomaa, että joku muukin on korjannut halkeamaa. Tässä tein siis loivennukset. 

Liiman jälkeen vaan kittausta ja hiomista.

    Puskurista kävin vaikeet reunat taas punasella karhunkielellä. Hannu oli pari päivää poissa, niin Juhana sitten neuvo mua. Kävin p400 lossilla puskurin kokonaan läpi, mutta, en ymmärrä miks, niin näky hirveesti hiomanaarmuja. Kävin läpi sit taas sähkösellä epäkeskolla ja p400. Hiomanaarmut nyt sillain hävis, paitsi tietysti jää epäkeskostaki vähän jälkee. Juhana sano, että maalataan se märkää märälle -tyylillä, niin siinä täyttyy jotkut hiomanaarmut. Okei. Kävin sekottamassa Lechlerin hiomavärin taulukon ohjeiden mukaan. Ruiskutin pahimpiin vauriokohtiin hiomaväriä hallin puolella. Kaks kierrosta, sai ruiskuttaa aika läheltä ja välissä n. 10 minuutin välihaihdutus. 

    Sitten pesin ruiskuni ja näikseen ja päivä päätty siihen. Seuraavana päivänä alotin hiomalla vauriokohtia, p400 lossilla. Taas jäi kaikemmaailman hiomanaarmuja niin Juhana neuvo, että käy ne lopuks läpi epäkeskolla. Pienimpiin kittikohtiin ei ruiskutettu hiomaväriä, kun ei sille ollu kuulemma tarvetta.. Hion puskureita koko päivän ja viimeistelin niitä, kun ootin, että pääsisin kammioon. Noh, enhän mä sinne kerenny ja viikko päätty siihen. Seuraavan alkuviikon ootin edelleen, että pääsisin ruiskuttaan ja tein muita töitä.. Sitten tietysti eräänä kauniina torstaina, kun mä olen poissa liukkaanajoharjottelun takia, niin Jenna ruiskuttaa purskurit. Jotenki mua jäi niiin harmittaan, että kun kerrankin oli mulle yksin annettu työmaa, minkä tein alusta asti ihan itte (+Pauli), niin sit mä en päässy ruiskuttaan. Tough life vai miten se sanotaan.. Otin kummiskin kuvat valmiista puskureista. 

Siinä se nyt on. Hyvin kyllä Jenna ruiskutti, kun ei ollut yhtään valumia, paitsi maskissa, mutta sekin jäi piiloon kasaamisen jälkeen. Eikä myöskään ollut kuivia kohtia. 

  Ja sitten huomasin, että puskurithan on eriväriset kuin pösö muuten. Mietin, että mistäköhän johtuu, sillä katoin värikoodin värikoodinlukijakameratsydeemillä, mikä nyt oikealta nimeltä lieneekään.. Ehkä sitten meidän lakka oli kellertävämpää? Ehkä sävy oli jotenkin sekoitettu väärin? Tai sitten Peugeotin muu väripinta oli vaan niin kulunut ja uudenkarheat puskurit siksi vielä kirkkaan ja eriväriset? Kameran kuvassa sävyero näkyi paljon pahemmin kuin auringon valossa, mutta laitan nyt siitäkin kuvan. Vähän tulee sellanen olo, että miten näin erisävynen on voitu luovuttaa asiakkaalle muttamutta, edelleen työ tehtiin ei-niin-täydellistä-vaatien. 

Mutta, mulla ei muuuta, joten Kia kiittää ja kuittaa!

Mersun umpioiden pintakäsittely

  Hej!

   Eräänä päivänä koulussa, pintakäsittelin Hannun mersun umpiot. Umpiot, elikkä siis etuvalot tunnetummin, oli sameat ja muutenkin vähän kulahtaneet. Peittelin mersun Joanniinan kanssa, muovilla ylitte ja konehuoneeseen vähän paperia ja teipit ja paperit umpioiden ympärille ja niimpäin pois. Rasvapesin umpiot ja aloitin p1000 vesihionnalla. En ennen ollut vesihionu mitään, mutta ei se ollut sen kummallisempaa. Vettä vaan ämpäriin viereen ja piti vahtia, että pinta pysyy märkänä. Hannu sano, että kun kuivaa vähän paperilla niin näkee onko pinta hyvä. 

Niistä tuli tietysti matat

  Noh, enhän mä tästä nyt oikein osannut tulkita, onko se hyvä vai ei, paitsi tunnustemalla. Avukseni sain Lechelerin Hydrocleaneriä, Silicone removeria ja tarkistin sillä. Elikkä Silicone removeria nukkaamattomaan paperiin ja sillä sit pyyhittiin. Se pinta oli sitten kirkas, ikäänkuin siinä olis jo lakka, mutta sitten se taas kuivu mataksi. Näin sitten sain vähän osviittaa, koska umpiot on hyvät. 

Tällä mä siis tarkistin

Pyyhkimisen jälkeen umpio näytti hetken tältä

  Kun umpiot oli mun mielestä hiottu, etsin Lechelin pienen salkun, jossa on neljä lasipulloo. No, mä sitten löysin kyseisen salkun. Ohjeista piti lukea, miten umpiot vielä puhdistetaan ja kuinka pinnoitelakka sekoitetaan. Sekoitin lakan ohjeiden mukaisesti ensin sekoituskippoon ja siitä vesivärisuodattimen läpi oman ruiskun kannuun. Elikkä perusainetta, eli partikkelia tuli 50g ja ohentajaa ja kovettajaa 1:2, eli 25g ja 25g. Kun sain aineen sekoiteltua kävin vielä putsaamassa umpiot.

Näistä aineista sekoitettiin lakka. Oikean puoleisin oli puhdistusaine

  Huusin Hannun paikalle, jolloin Hannu näytti kuinka umpiot ruiskutetaan. En saanu ite ruiskuttaa, koska oli tärkeetä, ettei pinnoite valu, koska se on kauhean työlästä sitten korjata. Ensin Hannu laittoi ohuemman kerroksen, elikkä ei heti märäks, 30-40 sekunnin kuluttua toinen märkä kerros (varmaan just siks, ettei pääse valumaan). Kun lakka oli ruiskutettu, infrapunakuivatus 10-15 minuuttia ja valmis. Tsädääm. 

Kuivatus käynnissä

Ja vielä kuvat valmiista umpioista alla: 

Mun mielestä niistä tuli hyvät siihen nähden mitä ne oli. Roskiakaan ei hirveemmin ilmennyt vaikka ruiskutettiinkin hallin puolella.

-Kia kiittää ja kuittaa

Katsastustarkastus näyttö

Elikkäs heijssan:):) 

Kerron nyt sit miten se mun näyttö meni.. Korihallissa oli Chevelle nosturilla, joten tarkistin ensimmäisenä ne, mitä voi tarkistaa lattialla. Elikkä valot, turvavyöt, renkaat ja näkökentät ja näikseen. Vikalistastahan tuli pidempi, mitä olisin ikinä osannut odottaa...

  Heti ensimmäiseks huomasin, että valmistenumero puuttuu tuulilasin reunasta, katoin sit myös konehuoneesta, ovien pielistä ja hankalokerosta, mistä se olis mahdollisesti voinu löytyä.. No, ei löytyny. Lisäksi ajoneuvo on käyttökiellossa, koska määräaikaiskatsastus on suorittamatta. Valoista sisemmät lamput ei pala ollenkaan (niitä ei ole kytketty ollenkaan), vasen etuvalo ei pala, oikean puolen toinen takavalo ei pala. Hätävilkkuja etin melkein tunnin, kunnes ymmärsin, että nehän on irrotettu, koska punasia vilkkuvaloja (vilkut takana punaset) ei saa Suomessa olla..

  Akku ei oo mitenkään kiinnitetty, renkaat vääränkokoset, liian kapeet yms ei täsmää ollenkaa papereissa lukeviin.. Lisäksi eturenkaista puuttu nastat lähes kokonaan. Kulutuspintaa oli ihan reippaasti, ainakin yli 3mm. Varoituskolmio ja 80-lätkä puuttuu, tuulilasissa useita halkeamia, myös näkökentässä, lisäks karvanopat näköesteenä. Oikean puolen peili on ihan susi, ei toivookaan, että siitä jotain näkis.. Mittaristo toimi muuten, paitsi jälkiasennettu kierroslukumittari ei toimi. Puhdistuslaittet ok. Turvavöiden valopalaa vaikka vyöt laittaa kiinni, repsikan puolen turvavyö kierteellä ja siks ei myöskään palaudu.. 

  Käytiin Paulin kanssa tässä vaiheessa jarrudynolla ja tein myös pakokaasumittauksen. Jarruvoimat oli edessä vasemmalla 2,8 ja oikeella 3,1, takana vasemmalla 0,7 ja oikeella 2,0. Seisontajarru vasemmalla 1,6 ja oikeella 2,3. Laskin , että etuakselilla jarruvoimista puuttuu 0,39kN ja takana 1,5kN. Jarruerot edessä 10% (sallittu) takana 185%, eli hylkyä pukkaa jarruista. Seisontajarrun voimat hiipuu kans sen 0,3kN.. Seisontajarrun ero oli 43% eli ihan sallittava vielä. Pakokaasumittauksessa CO 1,34, HC 0161 ja O2 1,14 ja kone sano, että hyväksytty. 

  Nosturilla seiso Chevelle vieläkin, joten käytii Emilin kanssa koeajolla. Ohjaus ei puolla, eikä muutenkaan muuta vikaa, kun että vaihdelaatikko luistaa. Sit kävin syömässä ja ruokailun jälkeen siirreltiinkin autoja.

  Chevelle ulos, ja Caminoo tilalle. Mulla on pitkän peltipakosarjat ja liian pienet pyörät alla, niin todettiin, ettei saada sitä etuperin nosturille.. Pauli peruutti halliin ja jo hallin kynnyksellä raapas kiinni ja jouduttiin porukalla nostaan ja työntään sisälle. Sama homma, et saatiin nosturille.. Puoleen väliin peruuttamalla ja sit nostettii ja työnnettiin.. Nauratti:D 

  Sitten vähä vikalistaa pohjasta.. Runkopalkeissa hirveesti ruostevaurioo, paikat mitä sinne oli hitsattu oli aivan mätiä, elikkä olisin saanu meisselillä revittyä perästä runkopalkkien pohjat irti kokonaan.. Pohjassa ruostereikiä, korista takahelmat ja -lokasuojien kaaret ihan entiset.. Kardaaniakselin takaristinivelen stefat ihan kuluneet ja rikki, kardaanin etustefa vuotaa, moottorin ja vaihteiston öljypohjat vuotaa, alavesiletkun moottorinpuoleisesta päästä vuotaa öljyä? Lähes kaikki ohjauksen suojakumit entiset.. 

Runkopalkit näytti siis tältä

   Ja eikai sit muuta. Muuten oli ihan ok kaikki. Valoista kaukovalot, jarruvalot, vilkut eli suuntavalot ja rekisterikilven valo oli ok. Heijastimet ja töötti ok. Pakoputkisto oli ok, polttoainesäiliö ja ja putket ok. Kuormakori, eli lava ok. Muuten alusta ja kori ok. Melu ok, pakokaasumittaus ok, etu- ja taka-akselistot oli ok, jos pienta pintaruostetta ei huomioida. Jouset ja iskarit ok, testerillä ei käyty. Ohjausvaihde ja muut ohjaukseen liittyvät tsydeemit ok. Muut ikkunat ok, korin sisustus ok, hallintalaittet ok, paitsi pari ylimäärästä namikkaa löyty.. Nopeusmittari ok. Elikkä aika ööhh.. Tekemistä riittää.. 

-Kia kiittää ja kuittaa. 

Katsastustarkastus teoriaa

Hejdå alla! 

Elikkäs, teen muistiinpanoja ja tämmöstä katsastustarkastuksesta. Mulla on huomenna näyttö tästä aiheesta ja teen sen omaan autoon, jotta saan vähä osviittaa, että mitä kaikkee tarvii tehä, ennen kun lähen sitä oikeelle leimamiehelle näyttää leiman kiilto silmissä :) 

   Me saadaan koululta tälläset katsastustarkastuslomakkeet mihin merkitään kaikki viat, ja kun tässä on vaan näitä kohtia kuten "valmistajan kilpi" niin kirjottelen mitä mikäkin meinaa ja mitä siitä tarvii tarkastaa. 

1) tunnistaminen: 
-rekisterikilvet tulee löytyä edestä ja takaa, sekä niiden tulee vastata rekisteröintitodistukseen merkittyyn rekisterinumeroon
-auton valmistenumeron tulee vastata rekisteröintitodistukseen merkittyyn valmistenumeroon, löytyy yleensä auton tuulilasin alareunasta. Voi olla myös konehuoneessa tarralla tai muualla autossa
-paperit tulee muutenkin olla kunnossa ja vakuutukset maksettuna ja niimpäinpois

2) jarrujärjestelmä
-jarrupolkimessa ei saa olla rispaantumia ja tulee muutenkin tuntua normaalilta
-dynamotestissä jarruvoimat tulee olla riittävät ja niiden erot eivät saa ylittää määrättyjä arvoja. Elikkä siis lasketaan mitä jarruvoimien tulisi olla, m x g x 0,5 x 0,6 / 0,4, eli auton massa kerrottuna painovoimalla (9,81 m/s2), kerrottuna 0,5 (sama kuin jaettuna kahdella), kerrottuna etuakselin osiolla kokonaismäärästä eli 0,6 tai taka-akselin osiolla 0,4. Sitten tästä saaduista tuloksista vähennetään jarrudynamon antamat arvot, ja näin voidaan päätellä niiden riittävyys. 
-jarruvoimien erot lasketaan etu- ja taka-akseleiden välillä erikseen, elikkä oikea jarru vs vasen jarru. Etu- ja taka-akseleiden erot saavat olla maksimissaan 30%
-seisontajarrun riittävyys lasketaan myös, m x g x 0,2, elikkä auton massa kerrottuna painovoimalla (9,81 m/s2) kerrottuna 0,2. Ja eroa oikean ja vasemman jarrun välillä saa olla maksimissaan 70%

3) valot ja sähkölaitteet
-kaikkien autoon asennettujen valojen kuuluu toimia
-lähi- ja kaukovalot, etu- ja takavalot (parkkivalot), lisävalot (sumuvalot), jarruvalot, peruutusvalot, rekisterikilven valot, vilkut ja hätävilkut, sisätilanvalot, heijastimet ja äänimerkinantolaite (töötti)
-lisäksi etuvalot tulee olla oikein suunnattu ja niiden mahdollisten korkeudensäätölaitteiden tulee toimia
-tähän skaalaan kuuluu myös tarkistaa akun kiinnitys, se tulee olla jykevästi kiinnitetty ja johtimien tulee olla kunnossa

4) alusta ja kori
-jarruletkut/-putket eivät saa vuotaa, polttoainejärjestelmä ei saa vuotaa ja muitakaan öljyvuotoja ei saa näkyä
-pintaruostevaurioita saa olla, mutta puhkiruostumisista tulee korjauskehotus, tarkistuskohteina mm runko, akselistojen kiinnityspalkit, kori ym alustan ja korin rakenteet
-pakoputkisto tulee olla kiinnitetty kunnolla
-mahdollisten suojarakenteiden tulee olla kunnossa, mm suojakumit tulee tarkistaa rispaantumien ja halkeamien varalta

5) akselistot, pyörät ja jousitus
-elikkä tähän kohtaan tarkistetaan uudestaan etu- ja taka-akselistot ja muu akselisto
-jousitus ja iskunvaimennus, auto ajetaan katsastuskonttorilla testerillä, että ovatko jouset ja iskarit ovat kunnossa; itse tarkistan, onko jousissa murtumia (yleensä jousen yläpäässä) 
-renkaat ja vanteet; renkaiden ja vanteiden tulee olla papereiden mukaiset (eli mitkä tahansa pyörät eivät käy), vanteissa ei saa olla murtumia, ja renkaissa tulee olla riittävästi kulutuspintaa jäljellä (kesärenkaissa tulee olla 1,6 mm ja talvirenkaissa 3 mm kulutuspintaa jäljellä) ja nastarenkaissa tulee olla n. yli puolet nastoista paikoillaan, myös rengaspaineet tulee olla kunnossa
-pyörissä ei saa olla välystä; eli jos pyörää heiluttaessa vaakasuunnassa tuntuu välystä, 
raidetangonpää on väljä ja jos heiluttaessa pystysuunnassa tuntuu välystä, pyöränlaakeri on väljä

6) ympäristöhaitat
-auto ei saa olla liian meluisa
-auto ei saa vuotaa öljyä
-autoon tehdään pakokaasumittaus, jos se on 1978-vuonna valmistettu tai uudempi. Koululla oleva pakokaasumittari kertoo heti, onko auton päästöt kunnossa vai ei. CO:n tulee olla 0,2 % tai vähemmän, HC:n 100 ppm ja O2:ta 5 tai vähemmän ja CO2:ta ööh ... Skipataan tämä kohta :D Kopioin autowikistä kuvan, mitä se sanoo näistä asioista: 

-myös 2001-vuonna valmistettuihin ja siitä uudempiin autoihin tehään OBD-mittaus, jossa tarkistetaan palaako autossa vikakoodeja

7) ohjauslaitteet
-ohjaukseen liittyvät ohjausnivelet ja tangot tulee olla kunnossa ja niissä ei saa esiintyä välyksiä ja suojakumeissa ei saa olla halkeamia tai rispaantumia
-ohjausvaihde tarkastetaan myös, ohjausvaihde on väljä, jos ratti heiluu, mutta renkaat pysyvät paikoilaan
-koeajossa testataan myös puoltaako ohjaus jompaan kumpaan suuntaan
-myös ohjaustehostimen tulee olla kunnossa, jos autoon on sellainen asennettu

8) muut varusteet
-turvavöissä ei saa esiintyä rispaantumia ja ne ei saa olla kierteillä, turvavöiden tulee lukkiutua, niin soljesta, kuin kolarin sattuessa kelan päästä
-kytkentälaitteet; mm vetokoukku tulee olla kunnolla kiinnitetty
-varoituskolmio tulee olla auton takaluukussa
-nopeuskilpi, eli jos autolla saa esim ajaa maksimissaan kaheksaakymppiä, autossa tulee olla kaheksankympin lätkä näkyvissä
-muut laitteet ja varusteet, elikkä mahdollinen suksipoksi tai pyöräteline tulee olla kunnolla kiinnitetty
-moottorin tulee olla normaalin kuuloinen ja niimpäinpois
-lukkolaite ja luvattoman käytönesto, eli lukkojen ja rattilukon tulee toimia

9) koeajo ja näkyvyys 
-tuulilasi ja puhdistuslaitteet tulee olla kunnossa. Tuulilasissa saa olla särö/ halkeama noin kymmenen sentin sisällä reunoissa, mutta näkökentässä ei saa olla halkeamia. Pyyhkijöiden tulee toimia ja pissapojan tulee toimia
-muut ikkunat, elikkä muidenkin ikkunoidenkin tulee olla paikallaan ja toimia (vaikka oikeesti kukaan konttorimies ei kokeile kaikkien ikkunoiden toimivuutta)
-peilien tulee olla ehjät ja niistä kuuluu näkyä jotain
-näkökentässä ei saa olla esteitä, eli taustapeilissä ei saa olla roikkuvia esineitä, kuten wunderbaumia tai vastaavia
-koeajolla tarkistetaan mittariston kunto ja muut mittarit, eli mahdolliset ajopiirturit ja nopeudenrajottimet ja hallintalaitteet; eli ilmastoinnit ja viikset ja sen sellaset
-myös korin sisustus tulee olla kunnossa


NOIN! Elikkä nää on mun itse tekemiä muistiinpanoja, joten näiden todenperäisyydestä en mee takuisiin, jos joku erehtyy näitä hyödyntämään:) 

-Kia kiittää ja kuittaa! Saa nähä miten katsastustarkastusnäyttö menee.. 

Toyota Yaris

Hejssan kompisar! 

Elikkäs, kerron nyt vähän mitä hommia tehtiin vielä ennen hiihtolomaa, eli siis reilu kaks viikkoo takaperin.. Muisti vähän jo huonontunu ja näikseen, mutta kyllä tästä nyt tekstin saa.

  Meillä oli täällä koulussa vasemmasta takakulmasta rytätty Yaris. Ensin Jennan ja Paulin kaa irrotettii puskuri ja takapelti ja tehtiin työlle Kettusen Tommin kaa Cabas hinta-arvio. Tai siis sellanen laskelma mitä se meinaa maksaa asiakkaalle.

Pauli irrottelee

Noin näppärästi

   Puskuri ostettiin kokonaa uutena, mutta takapelti oijottiin ja takakulma oijottiin. Koripuolen pojilta Yaris eteni meille maalareille. Mä ja Jenna tehtiin pohjat. Jenna autoon ja mä sain työmaakseni takapellin.

Tältä se näytti niinku koripuolen poikien jälkeen

   Alotettiin hiomalla p120 maalirajat pois, kitattiin ja hiottiin taas.

Kittailua

Vaihoin paperit edelleen p240 ja p320. P320 karhensin koko pellin. Peltipuhtaisiin kohtiin suihkutin sprayllä ruostesuojan.

Elikkä tommonen yks komponentti primeri

 Takapeltiin laitettiin helmamassa asiakkaan pyynnöstä. Noi 3M:n helmamassapussit oli sika ärsyttäviä, ensimmäinen puhkes käsiin, toiseen ei sekottunu kovettaja, kolmannesta ei vaan tullu mitään, sitten neljännen tuli 3M joku edustuskaveri virittää kasaa nii Hannu sit pisteli sen. 

 Sitten maalit ja koripuolelle kasattavaks. Ja tietenkäänhän mulla ei oo valmiista työstä sitten kuvaa.. Spies Heckerin Sami Laaksonen maalasi sen auto osuuden, ja jotkut meidän luokkalaiset puskurin ja helmapellin. Mulle oli delekoitu varmaan jotain muuta työtä, koska en ollu tekemässä loppuun.. Asiakas toi meille sikana munkkeja palkkana, oli hyvää! 

  Saatiin samoin myös Heckerin koulutukset päätökseen ja saatiin superhienot todistukset:):) 

Isä ole ylpeä

  Hannu kerto meille myös vähän eri kiteistä, hallissa meillä on sellanen kärry, missä on eri valmistajien kittejä ja kovettajia. On lasikuitu-, hieno-, karkea-, muovikittiä ja vähänniinku joka lähtöö. Kovettajista sen verran, että niitä voi käyttää ihan sekasin, ne on samaa tavaraa, mahdollisesti ehkä erivärisiä. Me saadaan kokeilla kaikkia kittejä ihan vapaasti ja käyttää vaikka sitä mikä itelle tuntuu parhaimmalta. Meillä nyt on kyllä kaikilla omat kitit ja kovettajat, että varmaan ihan suositeltua käyttää niitä:D Ja sitten oli myös näitä, että "tämä valmistaja valmistaa myös näiden kitit" ja"nämä ja nämä kitit ovat samaa tavaraa, mutta tämä on kolme kertaa kalliimpaa", mutta mä en valitettavasti enää muista miten ne merkit meni.. 

-Kia kiittää ja kuittaa, oli kivaa