Fyra hjul och en låda: Renault Espacen takakulma ja umpiot

Tällä viikolla sain torstaina 6.11 työmaaksi Renaultin, jossa oli takakulmassa vaurio. Auto tuli koripuolelta, takakulma oli oijottu ja tinattu. Takakulma oli pyöreä ja aluksi vähän epäilin omia taitojani, pystynkö tekemään hyvät pohjat kyseiseen autoon. Rasvapesin alueen ja aloitin hiomalla P80 lossilla, sillä tinaa oli paikoittain liikaa. Autossa oli kantti juuri vaurion yläpuolella ja pyrin hiomaan vain kantin alapuolelta, jotta en hioisi kanttiakin suoraksi. Ympäriltä hioin epäkeskolla P320, jotta saisin kittaukselle tartunnan. Kun tina oli hiottu ja maalin reunat loivennettu, puhalsin paineilmalla pölyt pois ja ryhdyin kittaamaan. Levitin kitin n 20 senttisellä metallilastalla ja sillä sai aika hyvän tuntuman auton takakulmaan. Eka kittaus ei sujunut ihan niin hyvin kun olisin toivonut, sillä alareunaan meinasi jäädä liian vähän kittiä ja kun sitä lähdin kittaamaan lisää, tuntui että tilanne vain paheni. Loppuviimein olin ihan riittävän tyytyväinen ensimmäiseen kittaukseen.

Tälläisenä auto saapui koripuolelta

Tina hiottuna ja reunat hiottuna P320 epäkeskolla

Eka kittaus

Kittaus eri puolelta

Kittiä lähdin hiomaan P180 lossilla, kun kittiä olin kuitenkin levittänyt P80 naarmujen päälle. Hioin aluetta kulman ympäri auton suuntaisesti ja kulman ympäriltä viistoon, niinkuin minulle on pyöreitä reunoja opetettu. Kuitenkin alkoi tuntumaan siltä, että takakulmasta oli tulossa kulmikas. Kysyin Hannulta kuinka tässä nyt tulisi toimia ja Hannu sanoi, että lossia voi myös pyöritellä. Lossilla pyöritellen kulmasta alkoi tulla aika hyvä. Joistain paikoista alkoi tina jo näkyä ja näitä kohtia naputeltiin sitten alas. Vaihdoin paperin P240 ja hioin lisää. Loivensin kitin reunat. Hannu tuli sanomaan, että vedä kanttiin teippi ja käski tuomaan hienokittiä ja kumilastan, jotta hän näyttää kittauksen. Vedin sitten teipin ja sekoitin kitin ja katsoin vierestä, kun Hannu kittasi. Kitin levityksen jälkeen otin teipin irti ja menin pesemään lastat. Kitin kuivuessa muistin, että autosta tarvitsee ettiä värikoodi.
Valtterin kanssa kävimme läpi konehuoneen ja ovien sisäpieliä. Repsikan oven sisäpalkista Janne huomasi tarran, jossa oli kaikenmaailman numerosarjoja. Tämän jälkeen värikoodia koitettiin arpoa Spies Heckerin sekotusohjelmasta ja mikään ei tuntunut käyvän. Otettiin sitten Spies Heckerin värilätkät ja 3M:n valo ja ryhdyttiin vertailemaan. Janne myös opetti minulle, että värilätkää testataan aina liitoskohtaan, elikkä esimerkiksi oven jatkeeksi takalokarin päälle ja valolla katsottiin eri kulmista onko sävy sama. Renaultin lätkistä löytyi sopiva värikoodi D47. Tämä samainen sarja löytyi myös tarrasta, tosin muutaman ylimääräisen kirjaimen kera. Tarkistin vielä Spies Heckerin sekoitusohjelmasta, että kyseinen värikoodi löytyy ja otin myös variaation lätkästä ylös. Elikkä värikoodi löytyi.
Jatkoin sitten kitin hiontaa. Hioin edelleen P240, sillä autoon oli tarkoitus vetää hiomaväri seuraavana päivänä. Kitin hionta sujui mielestäni aika hyvin ja sain reunatkin loivennettua huolella. Mattasin vähän laajemmalta alueelta harmaalla karhunkielellä hiomaväriä varten. Tämän jälkeen ryhdyin peittelemään autoa. Tässä kohtaa päivä alkoi olla jo päätöksessä. Ja jatketaan seuraavan päivänä.

Tinaa naputeltuna alaspäin ja kitti osittain hiottuna

Reuna näytti myös sivusta katsottuna ihan ok, ei ollut täysin perunapelto!

Kantin kohdalle vedettiin teippi, jonka jälkeen Hannu veti kittiä

Hannun kittaus

Vaurioalue hiottuna

Ja eri kulmasta

Unohdin kokonaan, kertoa että purskurin alle jää piilon tuo alareuna. Hierasin sieltä P80 paperilla ja Jannen kanssa laitettiin sormella kittiä sinne. Ja tämän kitin hioin sitten P240 paperilla. Ja seuraavana päivänä mattasin autoa vähän lisää, laajemmalta alueelta ja puhalsin pölyt pois. Peittelin auton hiomaväriä varten ja rasvapesin alueen. Hiomaväri vedettiin hallissa, joten puhalsin haalarit, hain kärpäslätkän ja menin sekoittamaan Spies Heckerin hiomavärin. Alunperin ajattelin vetäväni Spies Heckerin uutta hiomaväriä, jossa on ruostesuoja, mutta sitten selvisikin, ettei sitä ole vielä. Vaurioalueelle vedin sitten 1K happopohjan ja sekoitin Spies Heckerin hiomaväreistä paksumpaa. Taisi olla 5340 tuotenumero. Sekoitussuhde oli 7:1 ja väriä tein yhteensä n. 100 ml. Hain Hannun kopista hiomaväriruiskun ja Hannu tuli seuraamaan tilannetta. Paineita laskettiin, sillä hallin paineilmaletkusta tulee aika paineella ja ruiskussa oli painemittari ja painetta pystyi säätämään. Hannu veti ensimmäisen kierroksen näytiksi mille alueelle. Annoin välissä kuivua ja vedin itse toisen kierroksen märkää vähän pienemmälle alueelle. Ja taas annoin hetken kuivua ja vedin kolmannen kierroksen. Infralla kuivatus. Aluksi unohdin laittaa infran, kun ruiskunpesun jälkeen painuin kahville. Hiomaväri ehti kuivua ilman infraa 15 min ja infraa laitoin perään sen 10min. Peittelyistä tuntui hiomaväri jo kuivuneen.

1K happopohjaa riitti harso

Hiomaväri vedettynä

Sitten siirreltiinkin hallissa vähän autoja. Purin peittelyt ja ryhdyin hiomaan hiomaväriä. Hannu ensin ehdotti, että P400 lossilla ja kysyin haluanko hioa vesissä, vastasin juu. Ja hioin siis vesissä P800 nahalla. Tiia ja Jenna puhui, että hiomaväriä ei kuulemma saisi hioa vesissä, koska se on niin huokoista. Noh, kysyin asiaa Hannulta ja Hannu sano, että se ei ole suositeltavaa, mutta tässä tapauksessa ihan sallittua, sillä auto ehtii viikonlopun aikana haihduttaan kaikki vedet. Mattasin myös takalokaria niin pitkälle kun kerkesin, ennen kun Tian kanssa ryhdyttiin pinnoittamaan umpioita.
Umpiot oli hiottu, peiteltiin auto ja sekoitin 100ml Lechlerin umpioiden pinnoitetta. Sekoitussuhde oli 2:1:1, elikkä ainetta 50ml, kovettajaa 25ml ja ohennetta 25ml. Oman käsitykseni mukaan, aine on tavallaan lakkaa. Umpiot putsattiin aineiden omalla puhdistusaineella, mikä mun mielestä haisi samalta kun Lechlerin vesipesuaine. Tämän jälkeen hain ruiskuni ja ruiskutin pinnoitetta kaks märkää kierrosta, pienillä paineilla, kymmenen minuutin välihaihdutuksella. Umpioista tuli mielestäni aika roskaiset, mutta kuulemma parempia ei saada hallissa.

Umpio hiottuna

Umpio kirkastettuna

Olen aikaisemminkin tutustunut tuotteeseen, kun kirkastin Hannun mersun umpiot. Silloin Hannu kylläkin ruiskutti. Tämän jälkeen päivä päättyi. Auto oli pientä mattausta vaille ruiskutusvalmis.
Jatkoin seuraavana aamuna Renaultin parissa. Purin vanhat peittelyt, mattasin auton häivytyskohtiin saakka harmaalla karhunkielellä. Puhalsin pölyt ja Jenna ajoi auton kammioon. Peiteltiin yhdessä Jennan ja Valtterin kanssa. Takaoven ja takaluukun väliin makkarateippiä, muovi ylitte ja teipattiin se kiinni ja lopuksi reunateipit. Ikkunan tiiviste repsotti valmiiksi ihan muutaman millin, nii ikkunan tiivisteisiin ei käytetty nostoteippiä, kun normaalilla teipillä sai hyvin. Häivytyspaikoille vedettiin suora teippiraja. Ja lakkaahan ei siis vedetä rajaan asti. Kävin vaihtassa ruiskutushaalarit ja löin kammion käyntiin. Rasvapesin ja tahmeliinasin auton. Hannun koneelta pyysin, että tulostetaan kaava, kun maalivarastossa ei ole vieläkään sekotuskonetta. Sain kaavan ja sekotin väriä 1,5dl, johon tuli 20% additiivia. Värin tein pikakannuun ja löin sen kiinni omaan ruiskuun ja olin menossa tekeen, kun muistin, että sinnehän tarvii sen blenderin alle. Hain Hannulta ruiskun ja käytettiin Spies Heckerin blenderiä. Blenderiruiskusta tuli roskaa, joka tietysti näkyi vasta kun värimassa oli vedetty. Häivytys meni hyvin, Hannu korjaili roskia vielä. Mä kävin syömässä ja kun tulin syömästä, sekotin pikalakan ja lakattiin auto. Ensin tihee harso, jonka Hannu veti, mielestäni se oli kyllä märkä. Ooteltiin muutama minuutti ja mä vedin toisen lakkakierroksen. Häivytyskohtiin vedettiin taas Spot Blenderiä. Uuni päälle ja heti kun lämmöt oli noussu, uuni pois päältä ja peittelyt irti.
Auto työnnettiin koripuolelle, koska autostahan oli uunituksen aikana tyhjentyny akku. Koripuoli kasasi autoo sen pari päivää, itse tein sillä välin bmw:n. Kun kuulin, että auto on kasattu, kävin myllyttämässä häivytyskohdat. Auto on siis pesua ja sisäpuhdistusta vailla valmis. Vaurioalueella näkyi vielä ihan pikkuinen lommo, kun oikein osas kattella, mutta ajattelin, että se on ihan riittävä opiskelijan tekemäski. Nyt kuvia: