Hej!
Mm elikkäs viimeviikolla torstaina (9.9) aloin hioon koululle tullutta BMW:tä. Kyseinen auto oli siis joku rakennusvaiheessa oleva ralli-BMW ja se oli tarkoitus ylimaalata ja maalata sisäpielistä ja niinpäin pois. Värinä käytetään jotain raskaankaluston valkoista, liuotinpohjaista väriä. Ohjeiksi annettiin, että ruosteet siivotaan pois, mutta autoo ei muuten kittailla. Keula oli autosta purettu, elikkä myös sivuloksut ja konepelti puuttui.
Aloitin hionnan P320 epäkeskolla etuovesta. Autoa oli aika hyvin purettu omistajien toimesta. Peittelin muutamia ikkunatiivisteitä ja ovien kahvat taisi Maiju peitellä. Ruosteet katossa ja ovissa oli pieniä pintakukkia. Ruostepaikat hion kokonaan auki, levitin kireen kitin päälle, jotta sain ne tasasiks. Jäin miettiin, että olisikohan mun pitänyt laittaa ruostesuojat ennen vai jälkeen kittauksen? Väyrysmersussa laitettiin ensin ruostesuojat ja sitten kitti. No, jatkoin tekemistä ja etenin ulkopinnat ovet kerrallaan, katto ja takaluukku. Auto oli parissa päivässä hiottu ja kitattu ja oikeestaan muutenkin aika hyvällä malilla. Sisäpieliä aloin hioon P400 softilla isoimpia alueita ja pienimmät ja hankalimmat välit kävin punasella karhunkielellä läpi. Yleensä sisäpielet hiotaan karhunkielellä meilläpäin, mutta musta tuntuu, että se menee niin äkkiä huonoon kuntoon, kun taas softilla pystyy hioon enemmän, ilman, että joutuu aivan raivolla hinkuttaan. Takakaarissa olikin sitten enemmän ruostetta, mitkä hiottiin myöskin auki ja kitattiin. Aloitin hioon takakaaren ruosteita P180 ja kun pahimmat oli irti niin vaihdoin P240 ja kun puhdas pelti oli näkyvillä levitin kitin. Kitin hioin edelleen P240 ja päälle laitoin vielä kireän kitin, jotta sain kaikki huokoset täytettyä ja sen hioin sitten P320. Tämän jälkeen levitin 1K ruostesuojan kaikkialle mistä näkyi edes vähän peltiä. Nyt kuva pläjäys:
 |
Tältä auto näytti suojateippausten jälkeen, ennen hiontaa |
 |
Tässä oon käyny auton läpi P320 epäkeskolla ja kitannut |
 |
Ovessa oli pari lommoa, jotka kittasin. Omasta mielestä on kauhean vaikea erottaa mistä pelti on koholla ja missä on lommo ja missä onkin vaan kittirajaa.. Pyysin Hannua tulkitseen ja hän sanoi, että hyvä on, hiomavärillä saa tasotettua loput. |
 |
Katossa oli pari ruostepilkkua |
 |
Tässä toinen takakaari, kittaukseni jälkeen. Koitin pitää kittauksen kantin alapuolella, etten hio sitä ihan muljuksi, jonka jälkeen joutuisin sitäkin muotoileen |
 |
Kaikki ruostepilkut oli tätä luokkaa, tässä en ole vielä kokonaan hionut, halusin vain kuvan |
 |
Tässä olen laittanut autoon 1K ruostesuojan peltipaikkoihin |
 |
Sisäpielissä oli kaikkien kiinnikeiden tms reikien ympärillä pientä ruostetta ja yritin niistäkin hioa kaikki pois |
Hannu ei kuulemma ollut antanut autolle aikataulua, mutta varmasti tämäkin työmaa leviää, vaikka oonkin edennyt sen kanssa mielestäni ihan hyvin. Tai ainakin olen tehnyt sitä parhaani mukaan, torstaina ja perjantaina jäin taas omalla ajalla jatkaan autoa. Normaalisti olisin päässyt koulusta 11-12 aikaan ja lähdin torstaina neljältä ja perjantaina muistaakseni kahden aikaan. Nyt sitten nautinkin syyslomastani!
Noniin, koulu jatkui syysloman jälkeen ja alkaa olla tää viikko taas pulkassa, joten ajattelin vähän päivittää. Jatkoin bmw:n sisäpielien hiontaa ja kolmoselta Jere tuli avukseni ja ryhtyi työstämään takaluukkua ja sen sisäpieliä, kun ovien sisäpielet saatiin valmiiksi. Itse ryhdyin työstämään auton konehuonetta. Aloitin hionnan karhunkielellä ja tulin siihen tulokseen, että siellä on niin paljon likaa ja rasvaa, että putsaan sen ensin tinnerillä. Hain tinneriä vähän puteliin ja paperia. Hinkkasin tinnerillä ja karhunkielellä, sen jälkeen pyyhkäsin kuivaks ja mattasin kunnolla. Mielestäni konehuoneesta olisi saanut paremmankin, mutta kun sitä parin päivän ajan hinkutin, kysäsin Hannun mielipidettä ja oli kuulemma todella hyvä. Rasvapesin konetilan ja jatkoin eteenpäin. Auton sisäetulokareissa oli ruostereiät, mitä ei paikattu, kun auto kuulemma on tullut peltisepän kautta ja me emme ala hitsaileen. Konehuoneen jälkeen hierasin rodacilla tuulilasin ympäriltä liimat pois toffeelaikalla. Peltiosia ei ruostesuojatakkaan tuttuun tapaan 1K happomaalilla ja 2K hiomavärisprayllä, vaan autoon vedetään ylitte ja sisätiloihin epoksihiomaväri, joka siis sisältää ihan riittävän ruostesuojan.
 |
Kuvassa näkyy myös ruostereiät. Tältä näytti siis hionnan jälkeen. |
 |
Tuulilasin reunat siivottuna |
Seuraavana päivänä aloitin sisäosan hionnan. Elikkä auto siis maalataan myös sisätiloista, sisäpielien lisäksi. Sinnekkin luttasin ensin tinneriä, kun lattiossa ja karmeissa ym oli kaikenmaailman liimanöölejä ja rasvaa jne. Jonka jälkeen hioin P400 softilla, kun karhunkieli oli loppunut.. Ja lopuksi vielä rasvapesin. Lattiaan jäi vielä ruosteita, mitä ei myöskään siivota. Ajattelin kyllä itse, että kun menee kuiteskin monta viikkoa, ennenkun pääsemme Jeren kanssa ruuttaan väriä, niin siivoan varmaan ne ruosteet sieltä pois.
 |
Takapenkin pellit, ennenkuin aloin siivoamaan |
 |
Takapenkin pelti hiottuna |
 |
Lattia on aika pahasti ruosteessa vielä karhentamisen jälkeen |
 |
Kuva kuskin jalkatilasta |
Kun päivä läheni loppuaan ja Jeren kanssa peiteltiin hieman autoa. Sisätilat maalataan ensin, eli peittelimme ikkunat sisäpuolelta, kahvat ja niinpois päin. Ensin paperi ja sen jälkeen reunateipit. Hannu selitti reunateipeistä, että ne irrotetaan lähestulkoon heti, kun värit on vedetty pintaan (niinkuin teimme myös Mersun kanssa). Teippaamisesta Hannu ohjeisti myös niin, että mielummin jättää tiivistettä puolimilliä näkyviin, ennemmin kuin liimaa teippiä maalattavalle pinnalle, sillä tiivisteestä maali lähtee kynnellä raapasemalla. Maalattaan pintaan jos taas jää teippiraja, niin autoa pestessä vettä pääsee maalirajan väliin ja maali lohkeilee. Laitan pari kuvaa peittelyistäkin.
 |
Repsikan etuikkuna peiteltynä |
 |
Ovien sisäpielissä oli kaikemmaailman pikkunippeleitä, joiden peittelyssä piti olla huolellinen! |
Perjantaina, kolmosilla oli vapaata, joten Jere ei ollut kanssani tekemässä autoa. Niinkuin aikasemmin jo puhuin, kipasin hakemassa sen rodacin ja aloitin ruosteiden siivoamisen. Ensin kuitenkin pesin tinnerillä lattiasta kaiken liiman, mitä sieltä nyt lähti. Vaikka rodac on todella tarkka ja mielestäni oikein passeli keksintö, niin ei silläkään ihan joka väliin pääse.. Käytin lähinnä toffeelaikkaa ja lisäksi kokeilin jotain vihreää muovilaikkaa, mitä en ollut ennen edes nähnyt. Siinä oli niinkuin muovia ikäänkuin harjaksina. Tiia sanoi, että se on oikein hyvä ruosteiden poistoon, kun se ei syö peltiä hirveesti. BMW:n lattiassa menikin hyvin pitkälti koko päivä. Hioin sen myös uudestaan karhunkielellä ja rasvapesin sisätilat.
 |
Tältä se kuskin lattia sitten loppuviimein näytti |
 |
Repsikan lattia |
 |
Tässä näkyy takapenkki ja etulattiat. Yritin saada kuvan kokonaisuudesta. |
Lisäksi tähän väliin haluan myös kertoa, että perjantai oli maailman parhaan erityisopettajan Petterin viimeinen päivä. Itseäni harmitti aivan suunnattomasti, kun Petteri vaihtoi toimipistettä. Mutta ei siitä sen enempää.
Bmw:n teko jatkui tällä viikolla. Maanantaina 10.11 auto siirrettiin kammion eteen. Puhalsin autosta pölyt sisältä ja ulkoa. Rasvapesin auton ja löysin takaluukun hallin nurkasta. Se oli jotenkin tippunut telineeltä ja siinä oli sitten vähän kittaamista. Aloitin tekeen takaluukkua, mutta se jäi kesken kun päivä päättyi.
Seuraavana päivänä rasvapesin auton kammiossa huolellisesti ja tahmeliinasin sen. Jennan kanssa sekoitettiin väriä alkuun neljä 650ml purkkia. Värissä oli epoksi ja maali peräisin tikkurilalta. Oli ihme liisteriä ja kovettajassa haisi ammoniakki pahasti. Suhde oli 1:1 ja ohennettiin tinnerillä oman tuntuman mukaan. Kuvat bmw:stä ennen ruiskutusta:
 |
Jenna sekotti maalia |
 |
Tällästä settiä käytin |
Aloitin ruiskutuksen hattuhyllyltä, jatkoin hyttiin. Katto ja pilarit, takapenkin selkänoja ja takapenkki. Tämän jälkeen ruiskutin repsikan ja kuskin jalkotilat ja kojelaudan alta. Turvakaaret hankaloitti ruiskutusta aivan älyttömästi. Maalasin turvakaaria alapuolelta ja kuvittelin, että voin hytistä poistuttuani vetää päällipuolet väriin. Paikoittain kuitenkin huomasin, että jossain on kuivaa ja jossain ei oo väriä ollenkaan, niin kyllähän se raitisilmamaski ja letkut laappi turvakaatien maalattuja pintoja.. Onneksi ne vielä penslataan vaaleanpunaisinsi! Ruiskutin repsikan puolen lattian ja kardaanitunnelin. Viimeisenä kuskin lattian. B-pilareihin oli vaikea saada väriä, sillä turvakaaret oli tiellä.. Joistain paikoista väri myös valui. Kun hytti oli värissä, jatkoin konehuoneen puolelle. Sieltä ruiskutin kojelaudan päältä ja katon etureunan. Sitten konehuoneen niin huolella kun pystyin. Sieltä etenin ovien sisäpieliin ja samalla maalasin ovet sisäpuolelta. Autoo tuli siis kierreltyä ympäriinsä moneen otteeseen ja olin letkujeni kanssa aika solmussa xD. Väri loppui kesken, Hannu sekoitti lisää kaksi 650ml purkkia. Kun sisäpielet ja ovet oli sisäpuolelta värissä jatkoin ulkopintoihin. Ruiskutin katon etureunan ja tuulilasin pielet. Katon jouduin vetämään neljässä osassa, aloitin repsikan puolelta. Ensin etuoven välistä niin pitkälle joka suuntaan, kun vain yletyin ja sitten nopee vaihto takaoven väliin ja loput siltä puolen. Tämän jälkeen taas ensin etuoven välistä minkä yletin ja loput takaoven jälistä. Väri näytti märkänä aika tasaiselta, vaikka sisimmässäni tiesin, että se ei ole tasainen, kun neljässä osassa maalasin.. Kun katto oli värissä, maalasin takalasin pielet, takaluukun pielet, perän ja sieltä etenin repsikan takalokariin. Takalokarin jälkeen etenin takaovi, etuovi ja "etulokari", elikkä onko se nyt sisälokari sitten.. Nopee kierto toiselle puolelle ja sama järjestys kuskin puolelta. Osat maalasin alhaalta ylös, ja ensimmäisenä reunat. Jenna teki vielä kaksi purkillistä väriä lisää. Kun auto oli kokonaan värissä, tarkastin vielä työni ja poistuin kammiosta.
Ruiskutukseen meni aikaa kaks ja puoli tuntia.. Elikkä näin ajallisestikin voi päätellä, ettei se nyt ihan ammattilaisen tavoin menny. Mutta pinnasta tuli mielestäni ihan asiallinen. Ruiskutus oli kyllä oikeasti aika hankalaa, kun oli niin monia pieniä koloja, mihin oli vaikea saada väriä, ilman, että se sitten jostain valuisi. Hirveä hiki tuli kammiossa, mun hanskat oli sisältä ihan hiessä ja sormet oli ryppyset kun olisin lillunu ammeessa. Näistäkin tietysti oli pakko ottaa kuvat..
Pohjavärin annettiin kuivua tunti ja kun olin yhden jälkeen lähdössä syömään, hokasin, ettei ruokailussa tarjoilla enää ruokaa.. Ostin sitten sämpylän ja hieman suretti, kun missasin ruokailun.. Mutta toisaalta, ruiskutuksesta sain niin hyvää kokemusta, että kyllä mä nyt yhden työpäivän sämpylällä pärjään. Ja koska auto oli tunninkin päästä vielä nahea, niin Hannun kanssa päätettiin, että vedetään pintaväri seuraavana aamuna. Sitten kuvapläjäys tuloksista:
 |
Lisää kuvateksti |
 |
Sisätilat oli oikeesti todella hankalat, en ees osaa enempää painottaa kuinka noi turvakaaret teki tästä vaikeempaa |
 |
Kitattu etuovi |

 |
|

Seuraavana aamuna rykäsin samantien ruiskutushaalarit päälle ja kammion käyntiin ja tahmeliinasin bmw:n sisäpielet ja ulkopinnat. Sekoitin värin, suhde oli 4:1 ja ohennettiin 20%. Maali oli raskaankaluston akryyliväriä, suorakiilto siis. Ruiskutin Hannun ruiskulla, jossa oli 1,4 suutin, elikkä vähän isompi mitä meiän ruiskuissa. Ruiskutin sisäpielet ja ovet sisäpuolelta ja ulkopinnat. Aloitin sisäpielistä, yritin olla huolellinen, jotta yksi kierros riittäisisi. Takaovet valui sisäpuolelta aika huolella, väri oli huomattavasti litkumpaa kun pohjamaali.. Lisäksi valkoinen pigmentti on raskas pigmentti, jonka vuoksi myös valumisherkkä. No muutamien pahojen valumien jälkeen sain väriin jo tuntumaa. Ruiskutin tuulilasin reunat, katon taas neljässä osassa, takaluukun sisäpielet, perän ja etenin samassa järjestyksessä kun pohjamaalinkin kanssa. Elikkä takalokari, takaovi, etuovi. Ekalla kierroksella konehuonetta ei ruiskutettu. Tokalla kierroksella alotin konehuoneesta, etenin tuulilasin reunoihin ja sieltä kattoon ja taas samassa järjestyksessä loput. Toinen kierros ei valunut. Pinta oli todella appelsiinia, koska väriä olisi kuulunut ohentaa 35%, ja me ohennettiin vain 20%. Hannu sanoi, että appelsiinilla oli ihan tarkoituksensa, että jos siellä on pinnassa lommoja tai loimuja, niin ne ei näy. Nyt kuvia lähes valmiista kaarasta.


 |
Hyvä Kia, kaikki halus sun sormen kuvaan! |
Muutamissa paikoissa teippaukset repsotti, minkä kyllä huomasin, mutta siinä kohtaa niitä oli myöhäistä korjailla.. Olisi pitänyt tarkistaa kaikki teippaukset paremmin ja korjata ne ajoissa.. Mutta maalit kuulemma saadaan tiivisteistä pois. Autosta tarvii enää korjata vain valuma vasemman puolen takakaaren päältä (unohdin muuten aikaisemmin mainita, että valutin sieltäkin vähän) ja penslata turvakaaret vaaleanpunaisiksi. Olin autoon ihan tyytyväinen, tiedän kyllä, että joku muu sen varmasti tässä maailmassa olisi tehnyt paremmin, mutta ottaen huomioon, että olen opiskellut alaa palttiarallaa puolitoista vuotta ja en ikinä ole tehnyt näin vaativaa työmaata. Ja ottaen huomioon, että auto on ralliauto, niin siitä tuli kyllä aika hyvä.
Auto jatkui seuraavalla viikolla, kun turvakaaret piti saada vaaleanpunaisiksi. Hain Colornetiltä värin ja peittelin autoa sisältä pahimpien roiskeidein varalta. Kaaret oli aika hankalat maalata paikallaan.. Ja käytin ihan vain pensseliä.
 |
Tässä takapenkin kaaret maalattuna |
 |
Tälläsen setin hain Colornetiltä ja näitä käytin |
 |
Lopputulos perästä |
-Kia kiittää ja kuittaa taas!