Kawasakin katteet

Hejssan! 

Tehtiin tossa Kawasakin katteet, jotka oli jääny kesken. Ensin tehtiin Jennan ja Joanniinan kanssa pohjia, jotka oli tehty hiomaväriin asti lähes kokonaan. Käytiin läpi p400 softilla ja hankalat osuudet harmaalla karhunkielellä. Pikkukolosia oli siellä täälä ja niihin kittiä. Muovispraytä laitettiin niihin osiin mistä paisto muovi läpi. Kiinnitettiin osia telineisiin ja puhallettiin pölyt pois. Sitten kamat kammioon, rasvapesu ja tahmeliinaus. 

Kamat kammiossa hienoilla viritelmillä

   Osat oli alkuperältäänkin valkosia ja ne maalattiin uudestaankin valkoisella. Ensin märkää märälle pohjamaali, Spies Heckerin valkoinen pohjamaali. Juhana oli mun kanssa ruiskuttamassa osia ja näytti vähän miten kannattaa tälläsiä pieniä ja muodokkaita osia ruiskuttaa, jotta ne ei valu. Pohjamaali ei ollu kauheen peittävää, joten vedettiin kaks kierrosta ja kittikohtiin sun muihin erivärisyyksiin ruiskuteltiin vähän enemmän. Pohjamaalin jälkeen laitettiin pintaväri. Spies Heckerin valkoinen vesiväri. Ja tyyli oli siis märkä ja harso. Huomattiin Juhanan kanssa, että ilmeisesti kaikkiin osiin ei oltu laitettu muovispraytä, sillä jo pohjamaali rupesi hylkimään. Tai sit sieltä nousi jotain muovikarvoja pystyyn, mutta kummiskin oli törkeen näköstä. 

Kuten esimerkiksi tästä etulokarista näkee kun ei oltu laitettu muovispraytä

   Kammiossa oli myös maski, joka oli tosi tärkee saada valmiiks kyseisen työpäivän aikana, kun Miron piti kynäruiskulla tehä siihen erikoismaalaus. Myös maskista irtoihi maalit. Juhana rapsutti kynnellä irtoavan maalin ja kokeiltiin sekunttikitillä paikata kohtaa. No, sekunttikitti varisi kans kynnellä rapsuttamalla kammion lattialle. Ei auttanu, kun hakee lossi ja p400 paperi ja Juhana hio kaikki nöölit siitä pois. Sitten muovispray ja vesivärillä paikkamaalaus kohtaan. Nopee pelastus. Sillä välin, kun Juhana taiteili maskin kanssa mä vedin muut osat väriin. Myös toi etulokarin hylkimiskohdat hiottiin p800 softilla ja paikkamaalattiin. Lisäks vedettiin vielä yks märkä ja harso. Annettiin osien kuivua ja mä tein Spies Heckerin timanttilakan. Lakkaa ajettiin osiin kaks märkää kierrosta. Tämän jälkeen uunitus ja kamat pihalle. 

Valmiita osia

  Maskista tuli hyvä ja se oli pääkohta. Huomasin pienen valuman tankin lakkapinnassa. Seuraavana päivänä aloin hioon valumaa tutilla ja räällä. Ja yllätysyllätys Kia-keltanokka hioo lakkapinnan puhki... 

Valuma, tutti ja sikkenä sylkee

No, ei auttanu kun ottaa p1000 vesihionta ja hioo koko tankki. Hioin appelsiinit pois ja harmaalla karhunkielellä kävin läpi reunat, joita ei vesihiontalossilla oikein saanu. Tankki kammioon. (Samalla Jenna vesihio etulokarin, koska siinäkin oli vielä pieniä virheitä) Hioin tankin kahesta kohtaa puhki.. Kammiossa rasvapesu ja tahmeliinaus. Juhana myös opetti mulle paikkamaalauksen. Ruiskusta paineet niin pienelle kun saa ja liipasimesta painetaan väriä niin vähän, että pisaroita ei edes huomaa kun ne laskeutuu pinnalle. Ja lisäks pisarat kuivuu samantien. Kun paikattava kohta oli peitossa laitettiin kevyt harso vähän laajemmalle alueelle, ettei paikkausta näkisi. Etulokariin tehtiin erilailla, harjottelin ensin paikkamaalausta siihen, (oli vedetty harmaa happopohja, niin paikkailin sitä piiloon) ja muuten märkä ja harso. Ja kumpaankin osaan vedettiin vain yks reilu kerros lakkaa. Ja hyvät tuli! 

Tässä vielä valmis pyörä niputettuna. Ja sävyerot johtuu hallin valosta ja pölyistä! 

-Kia kiittää ja kuittaa

Teorihommeleita ja uutta oppia

Hejssan alla!

Elikkä, kerron taas vähän kouluhommia. Ensinnäkin, nyt kun oon ruiskuttanu aika paljon, kerron ensin vähän teoriahommia, mitä oon oppinu. Vesi- ja liuotinpohjaset värit erottaa helposti siitä, tuleeko maaliin kovettajaa. Jos tulee, niin se on liuotinpohjanen. Liuotinpohjasia värejä voi olla suorakiiltoina, elikkä niitä ei tarvi erikseen lakata, kun väri kiiltää niin, kuin siinä olisi jo lakka. Nassin nas meinaa märkää märälle, elikkä pohjamaali, ja sen päälle pintaväri sellasella tyylillä, että pohjamaalia ei enää hiota. Elikkä tulisko sit märkää märälle -nimitys siitä, että pohjamaalin kyllä annetaan kuivua, mutta pintaväri vedetään heti kun se on kuivunu. Saman päivän aikana ja näikseen.
   Sitten, opin myös mitä eroa on happomaalilla ja perus pohjamaalilla. Happomaali vaatii tartunnan väliin, ennenkuin voi vetää pintavärin. Juhana piti myös mulle ja Jennalle pistokokeen, jossa se kysy mm mitä pitää tehdä, jos lakka lähtee kammiossa valuun, mitä vesivärille voi tehdä kun se lähtee valuun, entäpä miten vedetää Spies Heckerin vesiväri, mitä tehdään jos ollaan kammiossa ja joku ääliö nojailee pintaan, jota ollaan justiinsa alottamassa maalaileen ja mitä paineet pitää olla lakatessa ja häivytyksessä yms. Ja mä kerron oikeat vastaukset tännekkin. 

   Elikkä, jos kammiossa huomaa, että lakka lähtee valuun, sille ei voi tehdä mitään. Lakataan loppuun ja annetaan kuivua, jonka jälkeen valuma korjataan tutilla hiomalla. Ja sitten on kyllä sellanenkin mahdollisuus, että lakka valutetaan alas, koko valuma siis. Siihen oli joku oma aineensa, mitä en muista nyt. Jos vesiväri lähtee valuun kammiossa, niin puhalletaan kuivaksi, hiotaan p800 softilla valuma pois ja paikkamaalataan kohta. Spies Heckerin vesivärit maalataan kerralla märäks ja samantien päälle harso, ennenkun väri kerkee kuivuun. Harso sitoo värin sävyn oikeeksi, jos harson jättää vetämättä, sävy voi olla väärä ja epätasainen. Käsittääkseni myös Standoxin vesivärit vedetään samalla tyylillä. Lechlerin vesiväri vedetään puolimärkä x2, kymmenen minuutin välihaihdutuksella ja harso. Ja jos ollaan kammiossa ja joku nojailee pintaan, jota ollaan juuri alottamassa maalaan, niin ensin rasvapesu, jos kädenjälket eivät lähe, niin hiotaan karhunkielellä, uudestaan rasvapesu ja tahmeliinaus. Ja ruiskutuspaineista, häivytyksessä paineet tulisi olla 1,8 baria ja lakatessa 2,5 baria, jos oikein muistan. Meillä on koulussa kammiossa aina 2 baria paineet, ja ruiskutusta säädellään liipasimesta. Oli siinä pistokokeessa muitakin kysymyksiä, mutta nää oli nyt ne mitä muistan.

   Siinä oli mun teoriapläjäys. Nyt sit kerron myös töistä, mitä oon koulussa tehny. Maalasin jonkun asentajapojun moponosan Hot Rod & Rock Show -näyttelyyn. Asentajapoju oli ite tehny pohjat ja virittäny osat telineisiin. Pohjat oli kyllä tehty niin huonosti, että oikein harmitti laittaa siihen kalliit värit.. Jotain muoviosia oli halki, osia ei oltu juurikaan hiottu, teippien rajoja siellä täällä ja niimpäin pois.. Osat oli myös viritetty telineisiin ylösalaisin ja ne heilu kauheesti.. Oli siis aika hankala homma.. Ensin vedettiin musta märkää märälle pohjamaali. Piti saada kerralla märäks. Mulla jäi yhteen katteeseen yksi kuivakohta, mutta se ei sit haitannu kun päälle tuli vielä kiteitä ja ciralex. Hannu ruiskutti hileitä ruiskulla, jolla yleensä vedetään hiomavärit. Suutin on siinä isompi, elikkä 1,8 suutin. Hileiden jälkeen Hannu vielä kikkaili violetilla ciralex -värillä erikoisuuksia. Ja sen jälkeen mä laitoin Spies Heckerin peruslakkaa kolme kierrosta. Tämän jälkeen täys uunitus, elikkä n. puolitoista tuntia odottelua.

Elikkä kammio oli aivan täynnä kaikkia osia

Lopputuloksena sävy oli siis tällainen. Kiteet hohti eri sävyjä katsomissuunnan mukaan.

     Maalasin myös yhden tutun, Jamin bmwn takapuskurin ja jonkun helmaosan. Yks meidän luokkalainen Jasu (Jamin pikkusisko) oli vetäny jo kerran värin pintaan, mutta kun se valu ja jäi kuivaks ja oli täynnä haihdutusreikää, nii se tehtiin uusiksi. Puskuriin tuli tummanharmaa (elikkä valkosta ja mustaa pohjamaalia sekotellen) Spies Heckerin pohjamaali. Tämäkin nassin nas, eli märkää märälle tyylillä. Haihdutusaika pohjamaalille oli purkin mukaan 15-120 minuuttia, niin Hannu sano, että n. puoli tuntia ja pintavärit päälle. Jasu oli tehny valmiiks värin ja mä kävin ruikuttamassa senkin. Puskurissa näky vieläkin haihdutusreikää, niin ei siitä tullu hyvää. Mutta ruiskutus meni mun mielestä aika hyvin, ei kuivaa eikä valumia. Pohjamaalia kun vedin, niin Jenna mainitsi, että kannattaa vetää kokonaan pituussuunnassa, ettei jää sumurajaa. Ja oli kyllä hyvä neuvo. Spies Heckerin pintaväri tehtiin taas märkä ja harso -tyylillä. Sitten päivä päätty ja hommat jäi siihen:)

Tässä tää puskuri

-Kia kiittää ja kuittaa ja kohta uutta tekstiä!

   

Peräkärryn kuomu

Haloooo!

Elikkä, tehtiin Jennan kanssa viimeviikolla koulun peräkärryn kuomua. Oltiin siis vapaapäivänä hallissa tuttuun tapaan hommissa. Kuomu oli käyty jo läpi karhunkielellä ja meidän homma oli kuomun ruiskutus, käytössä oli myös erikoisvärejä! Kannettiin kuomu kammioon penkkien päälle. Ja syy miksei se saanut olla lattialla, (jos joku ihmettelee) niin 1) helpompi ruiskuttaa kun ei tarvi kontata, 2, ruisku ei niin helposti puhalla lattialta roskia maalattavaan pintaan. Ruiskutuskamat päälle ja hommiin. Rasvapestiin kuomu ja tahmeliinattiin. Sitten tehtiin Lechlerin vaaleenharmaa pohjamaali. Maalit kannuihin ja ruiskuttamaan. Ensimmäinen kerros vedettiin reilulla harsolla/ puoli märäks, jonka jälkeen 10 minuutin välihaihdutus ja sama homma uudestaan. Maalia ei saanu valuttaa, koska muuten homma jouduttais alottaan alusta, eikä kerettäis tekeen sitä. Mulla oli ruiskutustekniikka vähän hukassa ja pinnasta ei tullut tasanen, ainakaan se ei näyttänyt siltä märkänä. Hannu kummiskin sano, että sillä ei oo tässä vaiheessa väliä, pintaväri, punanen ei saanut olla epätasanen. Ja lisäks mä vielä tein pienen valuman, mutta sekin kuulemma häviää kun kusi lumeen seuraavien kerrosten aikana. 

Pohjamaali pinnassa

Mun pikku valuma

   Seuraavana päivänä alotettiin heti aamusta kuomun kanssa. Ruiskutushaalarit aamusta päälle ja kammioon tahmeliinaan kuomu. Sen jälkeen sekotettiin Lechlerin väriä pari litraa. Hannu näytti pari sävyä, mitä laitettiin 2:1, elikkä ensimmäistä tuli 500ml ja toista perään 250ml. Ohennettiin Juhanan ohjeiden mukaan silmämääräsesti 15%. Ja siis kahteen eri purkkiin, elikkä yhteensä tuli noin pari litraa.

Tässä meiän tuotokset

  Juhana tuli neuvoon mua ruiskutuksessa. Mulla oli kaikki ihan pielessä. Nopeus, etäisyys, kerrosten välit, ruiskun asento ja kaikki.. Juhana kun neuvo esimerkiksi nopeudessa, en enää keskittyny ruiskun asentoon, enkä etäisyyteen. Sitten kun tulee neuvoja ruiskun asennosta ja etäisyydestä, unohdin kerrosten välit.. Keskityin sitten vaan maalattavaan pintaan ja miltä se väri näyttää pinnassa, ja johan alko sujua. Sama homma kun pohjamaalissa, elikkä kaks reiluu harsoo/ puoli märkää, kymmenen minuutin välihaihdutuksella. Lopuks ruiskutettiin vielä harso, jotta saatiin sävy oikeenlaiseks. 

Ensimmäisen kierroksen jälkeen

Tällästä oli reilu harso/ puoli märkä

Molempien kierrosten ja viimesen harson jälkeen märkänä

  Kyllä sen huomaa, kun on kaks eri ruiskuttajaa. Mutta mun mielestä tehtiin Jennan kanssa hyvää työtä ja ei ees valutettu! Ja kuivana oli vielä suht tasanenkin. Tai ainakin paljon tasaisempi, kun tossa yllä olevassa kuvassa. 
   Tämän jälkeen haettiin erikoisvärejä takavarastosta kaapista. Tai rehellisesti seurattiin Hannun perässä ja otettiin ne, mitä Hannu tuikkas kaapista meidän syleihin. Erikoisväreissä oli semmonen homma pidettävä mielessä, että meillä oli tasan yks mahdollisuus ruiskuttaa. Kun kerran ruiskuttaa, sitä ei enää korjailla. Sävyt kuivuu niin nopeesti. Ensin ruiskutettiin sellanen aprikoosinen sävy. Mun mielestä se oli semmonen piirrettyjen simpukoissa olevan helmen värinen. Punasella pohjalla se näytti kyllä kultaselta. Efektiväri ruiskutettiin nopeesti, ja kun koko kylkee ei saanu kerralla, niin seuraava "palsta" vedettiin pitkältä edellisen päältä, ettei siihen jää rajaa. Katossa näky kyllä selkeesti raja, kun mä ruiskutin vähän vähemmän kun Jenna. Mutta toisaalta, pinta oli vielä märkä ja ei se katto sieltä muuten näy kun avatessa... 

Tässä oli vähän jo kokeiltu toistakin efektiväriä alareunaan, mutta tässä se efektiaprikoosi

  Kun aprikoosi kerros oli kuivunu, ruiskutettiin sellasta väriä, mikä vaihto sävyä sinisestä punaseen. Hallin "hyvässä" valossa sävyjä ei nää kunnolla, kuvat on mitä on.. Ruiskusta säädettiin paineita pienemmälle ja viuhka ihan pieneksi, jotta ruiskutus olisi tarkempaa. Mä kerkesin vaan vähän kokeileen, kun mun tarvi lähtee lääkäriin.. Jenna teki työn loppuun. Jotkut luokkalaiset liimasi vielä sit Tredun kultasia tarroja. 

Tässä viimeistelyä vaille valmis työ

  Ja eilen kasattiin Jennan kanssa pari kärryä, mitä meille tuli. Oli kivaa:) Mutta Kia kiittää ja kuittaa!