Efektivärejä, candy ja mopon katteet

Trevliga vappen!

Elikkä jee, kohta on vappu:):):):)
Mutta asiaan... Maanantaina olin Hannun kanssa kammiossa ja seurasin kun se ruiskutti moottoripyörän katteita candy-väreillä. Ensin vedettiin musta pohjamaali ja siihen päälle hopee Lechlerin vesiväri. Tämän jälkeen pintoihin tuli Standoxin Viscosity Adjusteria, jonka jälkeen ne näytti valkoisilta. Kuivuessaan Adjusteri muuttuu kirkkaaksi. Tähän päälle ruiskutettiin keltainen candy. Adjusteri piti laittaa väliin, koska keltanen candy häviää puolen vuoden sisään pinnasta, jos sen vetää tavallisen värin päälle. Adjusteri teki pinnasta kovan ja siksi candykin pysyy. Keltasen candyn jälkeen tehtiin punasella candyllä reunoja, elikkä väristä tuli hieman erikoinen. Candy-värejä kun ruiskutetaan, pintaa ei vedetä kerralla märäks tai puolimäräks, niinku vesiväreissä, vaan pintaan pölytettiin monta harsoo. Jos candyn vetää kerralla märäks, sitä tulee liikaa ja se ei näytä hyvältä. Hannukin ruiskutti osia moneen otteeseen. Osiin vedettiin vielä kolmas candy väri, sellanene mikä taittaa väriä punasesta violetin kautta siniseen. Hannulla meni n. 30 sekuntia ruiskuttaa kaikki osat, joten sitä laitettiin nopeesti ja vähän. Näiden jälkeen kaksi kierrosta Spies Heckerin timanttilakkaa. Tällä kertaa lakkaa ohennettiin 20%, kun yleensä oon ohentanu 15%. Osista tuli mun mielestä aika hienoja. 

Tämmöset näistä sit tuli

    Tiistaina alotin aamun hiomalla tankin p800 softilla läpi, ja karhunkielellä reunat. Olin siis edellisenä päivänä ruiskuttanu tankkiin mustan pohjamaalin.  Sen jäleen keräsin kaikki muutkin osat, mitkä oli jo hiottu, laitoin telineisiin ja vein kammioon. Rasvapesin ne ja rupesin tekee pohjamaalia. Lechlerin autoleveli, elikkä mustaa partikkelia 200g, standard 110 kovettajaa 22g ja ohentajaa 50g. Väri kannuun suodattimen läpi ja kammioon. Tahmeliinasin ja ruiskutin pohjamaalin. 

Pohjamaali vedetty

   Pohjamaalin jälkeen lähin syömään ja kun tulin ruokailusta Hannu oli sekottanu mulle värit. Hopee Lechlerin vesiväri, jota oli sävytetty vihreeks. Elikkä kaksi puolimärkää ja kerrosten välissä 20min välihaihdutus. Hopeen jälkeen ruiskutetaan vihreetä candyä, jossa on hitunen efektisävyä seassa, elikkä metallihohtoo metallihohdon päälle! Ja pinnasta pitäis tulla hieman kameleontti. Candyn ruiskutuksesta Hannu sano, että pölytetään sillain kun edellisenä päivänä ja sano, että ruisku ei saa pysähtyä, muuten candy on pilalla. Ja pinta on sitten hyvä, kun se mun mielestä näyttää valmiilta. Mitä enemmän candyä ruiskuttaa, sitä tummempi sävystä tulee. Candyn ruiskutukseen pienennetään paineita.
   Vihree candy piti ruiskuttaa tosi nopeilla ja laajoilla liikkeillä, jotta siitä tuli tasanen. Ja ei saanu pysähtyä. Elikkä tässä kohtaa koitin eliminoida mielestä pois kaiken, mitä oon oppinu vesivärien ruiskutuksesta. Hannu tuli onneks mun kanssa kammioon. Kokoajan piti ajatella mistä suunnasta pitää ruiskuttaa, jotta koko osan saisi mahdollisimman nopeesti ympäriinsä vedettyä, mutta kummiskin järjestelmällisesti. Tankin kanssa tehtiin ristivetoja, elikkä pystypäin läpi, vaakasuunnassa läpi ja ympäriinsä. Candyn annettiin välissä laajoissa pinnoissa ja isoissa osissa välillä muutama minuutti kuivua ja lisää väriä. 
   Sitten Hannu haki sinistä candyä ja teki erikoisuuksia. Paineita ja neulaa säädettiin. Kun sinistä oli vedetty, Hannu haki vielä yhden värin ja ruiskutti sen. Nyt osista hohkaa kaikkia sateenkaaren värejä, eri kulmista katsottuina. On kuparia, kultaa, sinistä, vihreetä jne... Osista tuli tosi hienot! Ja erikoisautomaalaus on justiinsa sitä, mihin mä haluan perehtyä! Lopuksi lakkattiin osat Spies Heckerin timanttilakalla, ohensin lakkaa 20%. Kun osiin on nyt pölytetty candyä, lakka imeytyy pintaan ja pinta jää huokoseksi. Ekalla kierroksella ei kannata edes yrittää peilipintaa, koska sillon lakkaa laittaa vaan liikaa ja sit tulee valuma ja työ on pilalla. Välihaihdutusta pidennettiin kymmenellä minuutilla, elikkä pidettiin kahdenkymmenen minuutin välihaihdutus, jollon lakka kerkeää hyvin haihtua ja kuivua ja toisella kierroksella huokoset menee peittoon. Toisen ruiskutus kerran jälkeen osat olivat valmiita! 

Ja mun mielestä näistä osista tuli paljon hienompia, mitä tää kuva antaa ymmärtää! 

-Kia kiittää ja kuittaa!